Iloja, suruja ja lupauksia

joulukuu 31, 2010 at 11.00 Jätä kommentti

Vuosi 2010 on nyt käytännössä katsoen ohi. Miten aika voikaan mennä näin nopeasti? On kuitenkin aika hieman listata, mitä kaikkea tänä vuonna on tapahtunut.

1. Tammikuussa menetin yhden rakkaan läheiseni, kun pappani nukkui pois. Aiemmin edellisenä vuonna hänellä oli todettu syöpä, ja sairaus vei häneltä kaikki voimat. Minua pyydettiin laulamaan hautajaisissa, mutta en pystynyt siihen. Minulla on kuitenkin useita lämpimiä muistoja papastani, joka aina puolusti ja auttoi minua. Minulla ei ole epäilystäkään, ettei pappa katselisi minua vieläkin.

2. Opinnäytetyön tekemiseen meni yli puoli vuotta. Tästä ajasta suurin osa oli paineen ja kiireen alla elämistä. Toukokuussa tämä yksi elämäni tähän astista töistä suurin oli kuitenkin vihdoin valmis. Muistan vielä, kunika hieno tunne oli saada kansiin painettu teos käsiinsä.

3. Toukokuun lopussa valmistuin neljän ja puolen vuoden uurastuksen jälkeen medianomiksi. Vanhempani, veljeni ja mummoni tulivat juhlistamaan tapahtumaa minun ja poikaystäväni kanssa. Muistan jännittäneeni kovasti, sillä olin lupautunut pitämään puheen kaikkien juhlavieraiden edessä koulullani. Muistan myös, kuinka äitini kauhisteli pukuni avonaisuutta, ja tästä syystä peitin varta vasten tilaisuutta ostamani mekon yläosan mustalla jakulla.

4. Kolme päivää valmistumiseni jälkeen kesäkuussa aloitin työskentelyn uudessa työpaikassani. Pitkälle en koulultani päässyt, sillä minua pyydettiin jatkamaan harjoittelupaikassani kouluni opetusteknologiakeskuksessa. Tajusin, että tämä oli elämäni ensimmäinen ”aikuisten” työ, kun sain oman työpöydän avokonttoriimme. Oma työpöytä!

5. Syksyllä vedin ensimmäistä kertaa elämässäni kokonaisen koulutuksen. Opetin Pieksämäellä opettajille, kuinka käyttää uutta käyttöön otettavaa oppimisalustaa. Kahden päivän koulutuksen jälkeen olin täysin puhki, ja tämän jälkeen uni kyllä maittoi. Oli kuitenkin hienoa kuulla hyvää palautetta elämäni ensimmäisestä koulutuksesta. Tälläkin hetkellä toimin työpaikallani kyseisen oppimisalustan pääkouluttajan ja -käyttäjänä.

Tulevana vuonna olen nähnyt yhteensä 25 kesää. Yleensä en kovasti erilaisista uuden vuoden lupauksista perusta, mutta tällä kertaa lupauksia pitää miettiä jo hieman oman terveydenkin takia. Kiloja on tullut parin vuoden aikana lisää liikaakin. Vaikken vielä aivan mikään valas olekaan, toivoisin kuitenkin, että saisin itseni yhtä solakaksi kuin ennen. Sohvalla työpäivän jälkeen istuskelu tuskin auttaa asiaa, se pitäisi kai myöntää. Herkkujen syömistäkin pitäisi vähentää. Nyt, vuonna 2011, toivon vihdoin saavani itsekuria muuttaakseni elämäntapojani. Himourheilijaksi en taatusti aio, mutta jos edes jonkin verran saisin ryhtiä elämääni.

Onneksi muutos ei ole vielä tämän hetken murhe. Ihan vielä.

Mainokset

Entry filed under: Luokittelemattomat. Tags: , , , , .

Kirje Joulupukille Työpaikan vihaiset linnut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Trackback this post  |  Subscribe to the comments via RSS Feed


Arkisto

Twitter

Toisen kerroksen tyttö on nyt myös Twitterissä!

Lukijat 21.3.2011 alkaen

free counters
wordpress blog stats